Ladataan...

Usko pois – kuituliittymän rakentaminenkin maksaa!

Usko pois – kuituliittymän rakentaminenkin maksaa!

Otetaanpa heti kärkeen pari talousfaktaa.

Ilmaisia lounaita ei ole, eikä valokuitua vedetä satasella maahan. Näin se vain on.

Valokuituliittymän liittymismaksu koostuu itse rakentamiseen liittyvien koneiden ja laitteiden käyttökustannusten sekä materiaalikustannusten lisäksi suunnittelun ja erilaisten lupien ja katselmointien kustannuksista. Periaatteessa rakentaminen maksaa kaikkialla saman verran, mutta käytännössä hintaan vaikuttavat esimerkiksi käytettävät tiealueet (ELY, yksityiset, tieosuuskunnat jne.), käytettävä rakentamismenetelmä (auraus, perinteinen avokaivuu, mikro-ojitus jne.). Lisäksi teiden tai vesistön alitukset, asfalttirikkojen korjaukset muista jälkitöistä puhumattakaan vaikuttavat merkittävästi kustannuksiin. Edullisimmillaan valokuiturakentamista voi tehdä harvaan asutulla seudulla noin 13 € metrihinnalla. Taajamissa ja kaupunkien keskustoissa hinta on moninkertainen. Satasella saa siis harvaan asutulla seudulla vajaan 8 metriä valmiiksi rakennettua kuitulinjaa ja taajamissa määrä voi kutistua 3 metriin tai alle. Tämä kuitenkin harvemmin riittää eli rakentamisen edellyttämät puuttuvat tonnit ja sataset pitää hankkia jostakin muualta.

Mikä OLKAn mallissa maksaa?

OLKA rakentaa valokuituverkkoa omakustannushintaan. Se onnistuu niin, että verkon rakentamishankkeet suunnitellaan siten, että liittyjiltä perittävät liittymismaksut riittävät kattamaan rakentamisen kustannukset. Tämä toimintatapa mahdollistaa myös edulliset kuukausikustannukset, koska näissäkin noudatetaan omakustannushinnoittelua. Palveluista maksetaan sen verran, mitä niiden tuottaminen sekä verkon ylläpito korjauksineen maksaa. Kukaan ei kerää liittymismaksuilla voittoa, mutta kaikki voittavat.

Mitä se käytännössä tarkoittaa, jos liittymä maksaisikin vain sen satasen? Se tarkoittaa sitä, että ellei rakentajataholla ole pohjatonta eurokassaa käytössään se raha pitää hankkia jostain ulkopuoliselta taholta ja takaisinmaksu maksetaan kuukausihinnoissa.

OLKAn liittymä maksaa omakotitaloasujalle tontilla tehtävien töiden ja päätelaitteen kera noin 2150€. Kymmenen vuoden aikana tämä tekee 29,90€/kk palvelumaksulla laskettuna 5738€. Jos liittymä myydään sadan euron hintaan, kuukausikustannus lainakuoletuksineen on helposti vähintään 50€/kk ja lisäksi tässä vaihtoehdossa asiakkaan kontolle tulee todennäköisesti vielä päätelaitteen hankinta (laskelmassa 150€). Näillä hinnoilla laskettaessa kustannus 10 vuoden aikana on 6250€ eli yli 500€ OLKAn vaihtoehtoa enemmän. Ja seuraavan kymmenen vuoden aikana (jos oletetaan, että hintakehitys pysyy samana molemmissa vaihtoehdoissa) ero omakustannusvaihtoehdon eduksi on jo huimasti reilu 2400€. Joku voi tietenkin kysyä, että entä jos en tarvitsekaan valokuitua 5 vuoden päästä? Vastaus on helppo – tarvitset sinä. Ihan samalla tavalla kuin juoksevaa vettä ja sähköä.

”Ohan tuo hinta nyt ihan posketon!” (suora lainaus saamastamme palautteesta)

Väärin. Sitä se ei itseasiassa ole. Jo nyt ja vielä tiukemmin tulevaisuudessa valokuituyhteyksissä kyse on vesi- ja sähköliittymään verrattavissa olevasta perusinfrasta. Jos näiden liittymien hintoja verrataan valokuituliittymän hintaan, saadaan hieman laajempaa näkökulmaa liittymien hinnoitteluun. Oulun Vedellä liittymishinta omakotitalolle on tällä hetkellä 2770€. Se on 670€ enemmän kuin valokuituliittymän hinta omakotitaloasujalle. Entä se sähköliittymä sitten. Sähköliittymien liittymähintaan vaikuttaa Oulun Energian mukaan pääsulakkeen koon lisäksi se, sijaitseeko tontti asemakaava-alueella vai ei. Asemakaava-alueen ulkopuolella max. 3x25A –pääsulakkeen liittymille on 3770€. Se on 1870€ enemmän kuin tällä hetkellä voimassa olevan hinnaston mukainen valokuituliittymän liittymismaksu. Asemakaava alueella sähköliittymän saa halvimmillaan alle 1200€.

Minä vertaan mielelläni valokuituverkkoa sähkö- ja vesijohtoverkostoon. Ihan kuten valokuidulle, myös sähkölle ja vedelle on olemassa vaihtoehtonsa. Vesivessan sijaan voisimme edelleen laajamittaisesti käyttää ulkohuussia, hakea veden kaivosta tai valaista kaasuvalolla. Toimivan sähkö- ja vesiverkoston vuoksi elämämme on merkittävästi helpottunut ja käytännössä suurin osa ihmisistä ei enää edes tunnista vaihtoehtoja em. toimintojen toteuttamiselle. Sama on todettavissa myös valokuituliittymien kohdalla. Yksikään OLKAn asiakkaista ei ole valokuituverkkoon päästyään kuituliittymästään luopunut. Ei yksikään.

Entäs ne tuet?

Monien kuituhankkeiden mahdollistajana ovat toimineet julkiset tuet, kuten esimerkiksi ELY-keskuksen kautta haettavat verkkohankkeiden investointituet. OLKAkin on muutamia vuosia sitten saanut tukea Lehtoselän rakentamishankkeeseen Muhoksella. Ilmaiseksi tukienkaan avulla liittymiä ei saa, sillä tuettaviinkin hankkeisiin vaaditaan omarahoitusosuus ja lisäksi tukikelpoiset alueet sijaitsevat yleensä sen verran syrjässä, että niissä rakennettavat matkat ja sitä kautta rakentamisen kokonaiskustannukset ovat korkeita. Järkevillä tukitoimilla kuitenkin on mahdollista tukea toimintavarmojen internetyhteyksien rakentamisesta alueille, jotka eivät kaupallisia toimijoita kiinnosta.

Tällä hetkellä tukikelpoisten alueiden rajoitukset ovat aika tiukat ja tarkat (kohdistuvat pääosin maaseutualueeseen) ja tällä hetkellä ELY-keskuksen kautta haettavien tukien saamisen edellytyksenä on lisäksi vaatimus muun julkisen tuen 10-20% osuudesta kokonaishankkeesta. Käytännössä OLKAn toiminta-alueella tämä tarkoittaisi kaupungin osallistumista verkkohankkeiden rahoittamiseen. Toistaiseksi vielä kaupungilta ei ole tehty päätöstä tämän asian suhteen, mutta asiaan liittyvä selvitystyö on käynnissä.

Osuuskunta vs. kaupallinen toimija

Miksi valokuidun toimittajaksi kannattaa valita OLKA? Siksi, että liittymällä OLKAan ja hankkimalla OLKAn liittymän, olet osaomistajana osuuskunnassa. Tällöin sinulle on mahdollisuus osallistua osuuskunnan päätöksentekoon ja voit olla itse määrittämässä verkossa tarjottavia palveluita ja sitä mihin hintaan ne jäsenille tarjotaan. Lisäksi osuuskuntaan liittyminen on myös sijoitus, jos miettii, miten entisten alueellisten puhelinyhtiöiden arvo on ajan myötä kehittynyt.

Kaupallisen toimijan liittymän kanssa ainoa mahdollisuus on maksaa aina se mitä pyydetään ja ainoa vaikuttamisen mahdollisuus on lopettaa palvelun käyttö. Voit siis miettiä, ostatko mieluummin liittymämaksulla itsellesi osan valokuituverkkoa vai maksatko pitkässä juoksussa liittymästäsi isomman hinnan ilman, että itse omistaisit mitään?

Heidi Romppainen
Projektipäällikkö
Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista

Vastaa